Palataan hetkeks perjantain syömisiin ennen kuin unohtuu, en ehtinyt missään välissä eilen bloggaan niistä lopuista koska makasin rantsussa grillaamassa selkääni, eli

Aamulla se pirtelöntapanen

Rahkaa ja marjasekotusta

Tonnikala, raejuusto, kurkku, tomaatti

Ruohonleikkuujätepasta osa kaksi

Rahkaa ja mansikkamehukeittoo

Lauantaiaamuna paino oli miinus 200 grammaa. Eka lomapäivä käsillä ja makasin aamulla kolme tuntia hereillä ennen kuin pääsin ylös, lueskelin lehtiä ja ihmettelin maailman menoo. Sit nousin ylös ja aamupalaksi raejuustoa, mansikkamehukeiton perät, sitä oli hieman vähemmän kuin piti, ja kaurapuuroa. Puuro tökki vähän. Tein rasian rannalle mukaan

Sulatettuja pikkuporkkanoita, kurkkua ja tää vakiokaksikko. Porkkanat oli hirveen makeita. Niitä on tänään luvassa kanssa, nam.

Lisäksi välipala mukaan, marjarahkaa

Rantsun jälkeen kävin kaupassa ostamassa sokerittomia keittoja lisää, sen mansikan lisäksi löyty mustikkasoppa ja raparperi-herukka. Lisäksi pakastemarjoja, chili- ja yrtti tomaattimurskaa. Kattelin Koossa onko uutta Kotivinkkiä. Ei ollu. Menin sit Ärrälle kattoon onko sielläkään, ei näkyny. Kysyin myyjältä et onko, se katto ja sit sano et ei. Jäin siihen miettimään jotain muuta lehtee ja joku veikkauksia tekevä ukkeli oli tosi näppärä ja sano et Tossahan on Kotiliesi, eikö se ole ihan sama, tai toi Oma Koti, siinä saa suklaalevynkin kaupan päälle.

En tiedä oonko kääntänyt päätäni ikinä niin nopeesti. Se Manaajan hernesoppaa pykivä herranterttukin jäi vauhdissa toiseksi.

Ja siinä se on, Oma Koti 3.90 ja muoviin pakattuna, Daim Marabou siellä muovin alla.               

                        

Sisäinen Sulo Vilenkin nosti päätään. Levy maksaa normisti yli 2 ekeä, lehtihän itessään oli puoli-ilmanen.

Laskin Koon ruokakassin lattialle ja otin sen käteeni. Suklaalevyä piti liu'uttaa hiukan sivuun jotta näki mitä oli lehden juttuina ; puutarhanhoitoa (mun puutarhani sisältää valmiin puska-aidan, villiintyneitä lupiinipuskia ja liian tiheessä kasvavia auringonkukkia, muutama terrakottaruukku oli odottamassa orvokkeja), aurinkoterassin sisustusta (reality bites, tähän paistaa kyllä aurinko mutta mulla on jo pläänit siitä mitä siihen tulee Ikean alesta riippuen), ulkokäymälästä (sisävessa) ja modernista punamultamökistä (kämpässä muurahaisyhdyskunnan vierailut on pitänyt sopivan mökkitunnelman päällä).

Ei siinä ollu mitään lukemista kannen perusteella.

Mutta se suklaalevy.

Pidin lehteä kädessä ja aloin tuijottaan ravikanavaa tiiviisti tappaakseni aikaa. Mitä mä teen?

Mun teki ihan helkkaristi suklaata mieli.Ihan heti kun mä näin sen siinä. Ja vielä kun se oli periaatteessa ilmasta.

Perkuleen ukkeli kun meni sanomaan.

Sitä Kotivinkkiä ei ollu siinä. Olisko sitä Siwassakaan.

Tsekkaan muut lehdet, ne ruotsalaisetkin, Daim-lehti pysyy kädessä. Mä tiesin kyllä miten kävis jos veisin sen kotiin. Vaikka mä laittasin sen kaappiin se ei pysyis siellä. Viimestään unissani mä hotkisin sen viidessä minuutissa. Daim on parasta suklaata ikinä. Se normaali, mutta tää Daim Maraboukin oli hyvää.

Tosi hyvää.

Ihanaa suorastaan.

Sanon suoraan että ketutti laittaa se lehti siihen takasin ja ottaa toinen lehti ja mennä maksaan sitä ja ottaan lottoa samalla. Kotona odotti kokojyväpasta ja raejuusto. Kylläpä kutsuikin, tuskin maltoin odottaa :( Maleksin kotio Siwan ohi ja poikkesin kuitenkin kattoon oisko sitä Kotivinkkiä siellä. No paskat tietenkään ollu mutta joku toinen lehti oli kyllä ! Tietysti oli. En ottanut sitä matkaan tälläkään kertaan ja muutaman minuutin taas käveltyäni kotia päin alko mieli paraneen siitä että selkäranka oli pysynyt. Sehän oli vain suklaata, mä saisin syödä sitä muutaman viikon päästä kuitenkin. Ois eri asia jos ei ikinä, siihen en pystyis.

Chocolate is poison for your body.

Mutta silti.

Oon vältelly karkkihyllyjä ja nyt pitää kiertää myös lehtihyllyt. Olis sittenkin pitänyt tilata ne lehdet kotiin, ei ne lehtimyyjät niin väärässä olekaan :D

Okei, olin turvallisesti kotona suklaatta ja iltaruuan paikka. Pastaa taas kiehumaan kaksinkertanen satsi et sunnuntaillekin jää. Kun pasta oli puoliks kypsää hulautin sekaan chilitomaattimurskaa ja tonnikalaa pitkässä liemessä ja annoin kiehua pitkään. Mausteita mukaan ja ääntä kohti

Olisin syöny tätä enemmänkin, sen huomisenkin satsin, oli hirvee nälkä ja setti oli hyvää, tykkään chilistä ja tässä sitä oli.

En malttanu sitten odottaa kovin kauaa kun ahmin sen iltarahkahelvetinkin, se maistu ihan uudelta kun nyt oli sitä mustikkasoppaa. Vehnänleseisiinkin alkaa tottuun, aamukaurahiutaleisiin ei.

Sunnuntaina...eli tänään siis :) nukuin kahteentoista ja suorilta puntariin, miinus 300.  Siitä keittiöön ja raejuustoa pelkiltään, mehukeitto lasiin veden ja jäiden kanssa ja kaurahiutaleet puuroksi. Etsin sen vihreen teen ja keitin kattilallisen vettä, annoin jäähtyä hieman ja hulautin sekasin, annoin  hautua ja suodatinpussin läpi isoon limsapulloon ja kaappiin jäähtyyn, heitin pari hermesetasta joukkoon.

Tässä sitä eliksiiriä sitten on, ei oikein vihreetä vaan enemmänkin keltasta

Ei se pahaa ole.

Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä ;) on hieman juttua karppauksesta ja siinä on pieni pätkä Jaakko Kolmosen tekstiä :

"Syön leivän lisäksi paljon puuroa marjojen kanssa. Aamulla  yleensä ison lautasellisen puuroa ja kahta tai kolmea lajia marjoja sekä reikäleipää kämmenen kokoisen palan leikkeleiden kanssa. Lounaalla syön ruuan kanssa yhden kolmasosan jälkiuunileivästä. Lämmintä ruokaa en syö enää loppupäivästä, mutta välipalan noin kello 14 ja 17, kylmää puuroa marjojen kanssa tai leipää ja leikkeleitä tai vaikka kylmää muusia lounaslihan kanssa. Iltapalaksi syön sitten vielä puuroa, marjoja ja leipää juustopalan kanssa."

Se on perkeleesti puuroa per päivä. Kuinka Jaakko pystyy siihen? Mä en tahdo saada sitä kipollista meneen millään. Ton leipämäärän kyllä saisin uppoon helposti, mikään ei oo niin hyvää kuin tuore tumma leipä. Ja sit jos siihen saa juustoa vielä.

Jaakko on tosi hoikka. En tiedä mitä hän tekee päivän mittaan, mutta lihomaan ei ainakaan pääse. Näyttää karppaukselle piut paut. Mutta ehkä se onkin niin että se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle. Toisille sopii hiilarit, toisille ei.

Pitää nyt nostalgisoida hieman tota Patakakkosta :) Ihan parhain ruokaohjelma ever! Muistan tosi hyvin sen alkumusiikin. Samanlainen klassikko kuin Urheiluruudun tunnari...Muistan sen kanssakokkailija Vanamon, Sirkan joka teki retiiseistä pieniä hiiriä salaattiin ja juustotarjottimelle, ihanin juttu mun mielestä lapsena ikinä. Tai tomaatista sellasen sahanteräruusun. Muistan kun sinne tuli joku Karjalaseuran mummo rypyttään karjalanpiirakoita, kyllä Jaakkokin osas, mutta ei niin hienoa. Ne nauro koko ajan. Muistan kun Sirkka teki vispipuuroa ja vatkas sitä, Jaakko kysy et kauanko sitä nyt sit vatkataan, Sirkka sano et riippuu siitä kuinka moni on tulossa syömään :D Ihan loistava.

Nyt pitää googlata.

------------------------------------------------

Jep, Ylen Elävästä arkistosta löytyy pätkiä. Niitä löytyy myös hakusanalla Patakakkonen. Ihan loistavaa, teen itelle salaatin ja tsekkaan hetken aikaa.

P.S.Jaakolla oli synttärit 2.5. , 70 vuotta tuli mittariin. Onnea Jaakko!

P.S.#2 Eikö Jaakolla ole mikroa?